Avoimet puuutarhat ja kesäkuun lopun kukkivia

Tänä vuonna Avoimet Puutarhat tapahtuma järjestettiin 28.6. Ensimmäistä kertaa myös meidän piha oli avoinna puutarhan ystäville. “Jännitin” ja stressasin tapahtumaa etukäteen hurjasti. Lähinnä siitä syystä, että kukkiiko kolean alkukesän vuoksi vielä juuri mikään. Kukkihan nyt sentään jotain, mutta ritarinkannuksia ja pioneja kovasti odotin, ja ne eivät ehtineet.

Nämä kasvit herättivät yleisön kiinnostusta

Kurjenpolvi Sabani blue (en ole varma onko se nyt jalo- vai loistokurjenpolvi)

Kullero “New moon” on ainakin tänä vuonna kukkinut HURJAN kauan, usean viikon. Se mielestäni aloitti jo tulppaanien aikaan toukokuun loppupuolella, ja nyt eletään jo kesä-heinäkuun vaihdetta.

Keltavaleunikko on omakin suosikkini. Kuten myös alakuvissa olevat tähtiputket, joita on siellä täällä eri puolella pihaa.

Ja eniten “ihmetystä” ja kysymyksiä herätti yläkuvien Helovuokko. (Anemone x lesseri), jonka olen kasvattanut siemenketjukirjeestä ottamistani siemenistä. Helovuokko on korkea ja aivan ihastuttava vuokko. Huonona puolena ainakin tänä kesänä on se, että puska rötköttää kukinnan jälkeen melko rumana. Yritän kuumeisesti miettiä olenko aikaisempina vuosina leikannut pöheiköt alas vaiko en…

Vuokkopioni on ihana. Nyt neljäntenä vuotenaan kukkii jo kohtuullisella kukkamäärällä.

Kiitos kaikille puutarhassa vierailjoille!

Tässä vielä muita kesäkuun loppupuolella kukkivia:

Siperiankurjenmiekat

Kuivassa keskiympyrässä pihlajan ja koivuangervon juurella kukkii kivikkosuopayrtti.

Illakko

Viime vuonna perustetussa penkissä kukassa on unikko. Näiden tarina on sellainen, että ekaluokkalaiseni kiikutti somat taimet iltapäiväkerhosta äitienpäivälahjaksi. Vain lappu puuttui tai oli matkalla hukkunut. No, otin riskin, ja istutin pikkutaimet tähän, ja hyvältähän nämä mysteeritaimet näyttävät. Tosin eivät kenties muutaman viikon päästä, koska luin netistä että unikkojen lehdistö kellastuu kukinnan jälkeen. Harmikseni syvän paalujuuren omaava taimi on hankala siirrettävä. Etualalla on kasvia, jonka luulin olevan kurjennokka, mutta se onkin käenminttu Calamintha grandiflora, joka alakuvassa kukassa.

Takapihan metsäpuutarhassa kukkivat särkynytsydä ja tiarella.