Kyllä kylvämälläkin saa rehevää. Tässä penkissä on korkeita helppoja pensaita ja sen lisäksi todella suurikokoisia, reheviä ja elintilastaan huolta pitäviä perennoja kuten kuvassa kukkivat pystykissanmintut ja palava rakkaus, jotka olen kasvattanut siemenestä joitakin vuosia sitten.
Väriyhdistelmäsuosikkini varjossa ripsialpi ja jättipoimulehti. Penkki oli vuosi sitten melko huonossa tilassa. Keväällä katselin harvakasvuista alkua ja tuskailin, että pitääkö monen neliömetrin alalta kaivaa ja uudelleen istuttaa tuota ripsialpia. En jaksanut aloittaa ja koitin ensiapuna laittaa hyvin runsaan kerroksen hevosenlantaa ja lehtikompostia. Taisinpa kananakakkarakeitakin heitellä. Näyttää tehonneen!
Sieltä minne kylvin ei ponnistanut yhtäkään unikkoa, mutta itsekseen kylväytyneitä löytyy sieltä ja täältä.
Kullero on löytänyt paikkansa ja sen vierestä itsestään kylväytynyt tummakurjenpolvi.
Vihdoin vihdoin vihdoin. Olisinko vihdoinkin alkanut oppia jotain kärhöjen hoidosta (kts. pihani kärhöt) . Tämäkin Hagley Hybrid kasvaa ja kukkii nyt ensimmäistä kesää kunnolla vuosiin. Mitä olen tehnyt eri tavalla? Olen lannoittanut alkukeväällä ja kesällä oikein vain kunnolla. Olen tehnyt kärhojen juureen rautakangella kuopan, ja laittanut sinne kanankakkarakeita. Kasteluveden mukana on mennyt tuhtia kanankakkavettä, muutaman kertaa varmaan kemiallistakin lannoitetta (puutarhan kevät) ja kun harvoin kastelen, annan vettä todella runsaalla kädellä. Mietin, että aikaisempina vuosina kitukasvuiset kärhöni ovat varmaan kärsineet sekä veden, että ravinteiden puutoksesta. Olen nimittäin istuttanut kaikki loisto- jalo ja viinikärhöt ohjeiden mukaan hyvin syvälle maahan. Eli ei kastelu ja niiden mukana lannoitteet pääse sinne maahan ellei kastele todellakin hyvin. Eli kun kastelen niin laitan 30-40 litraa per taimi.
Tosin kärhöjenkin lannoittelu pitää ymmärtääkseni lopettaa ajoissa (heinäkuussa) ettei niiden talvehtiminen kärsi.
Tuoremmmat kommentit