Tänä vuonna on mielestäni ollut todella kaunis ruska. Ruska on komein lämpimän kesän jälkeen, kun tulee aurinkoisia syyspäiviä kylmien öiden jälkeen. Vaikka syksyllä ajatukseni täyttyvän kauhulla (talvet ovat niin vaikeata aikaa), on ollut pakko myöntää, että näistä ruskaväreistäkin olen jopa oppinut nauttimaan. Ja siellä täällä on vielä pieniä sinnikkäitä kukkijoitakin. joihin katse pakosti kiinnittyy.
Ihan niin paljoa en ole ehtinyt syystöitä tekemään tai syksystä nauttimaan kuin olisin halunnut. Sillä meidän perheessä on sairastettu oikein urakalla. Ekaluokkalainen sairasti mykoplasma-keuhkokuumetta parisen viikkoa ennen kuin oikea hoito löytyi, sairaalassakin oltiin pari päivää. Viikon päästä tästä itselle koitti sama tauti ja niinikään sairaalaan suonensisäiseen lääkitykseen päädyin. Ikinä en ole kyllä yhtä kipeä ollut.
Löysin tuossa jokin aika sitten blogisi. Taitaa olla pitkäksi aikaa lukemista kun selaa noita vanhojakin postauksia. Itsekin olen sellainen kasvi-ihminen. Paljon on oppimista vielä. Pidän perinnekasveista ja perinnekukista – kaikki niihin liittyvä on mielenkiintoista. Ajattelin ensi keväänä kokeilla kasvattaa itse taimet. Tuota on tehty kyllä aina ympärilläni mutta jos nyt…